*

MattiAhokas Yhteisölähtöisyys rulettaa

Yhteisölähtöinen työote vastaanottokeskusten kanssa

  • Yhteisölähtöinen työote vastaanottokeskusten kanssa

Yhteisölähtöinen työote vastaanottokeskusten kanssa yes

Vuonna 2015 syksyllä Lahteen perustettiin kaksi vastaanottokeskusta. Ensimmäinen hätämajoitustilana entisen Hennalan kasarmin alueen rakennuksiin ja toinen entisen Tapanilan vanhainkodein tiloihin.

Lahden seurakuntayhtymää ja sen seurakuntia kutsuttiin mukaan rakentamaan näihin paikkoihin sopivia yhteistyöverkostoja. Minut nimettiin yhdyshenkilöksi Lahden seurakuntayhtymästä Tapanilakodin vastaanottokeskukseen liittyviin asioihin.

Tapanilakodin vastaanottokeskus perustaminen Lahteen

Setlementtiliiton vastaanottokeskustoimintaa tekevä Viittakivi Oy:n käynnisti marraskuussa 2015 vastaanottokeskuksen Tapanilakodissa Lahdessa. Vastaanottokeskus on suunnattu ensi vaiheessa perheille ja sinne mahtuu noin 200 henkilöä. Tapanilakoti on kaupungin omistama kiinteistö, jossa toimi vanhainkoti vuoden 2014 lopulle. Kiinteistössä on 95 majoitukseen sopivaa huonetta. Tällä hetkellä siellä on turvapaikanhakijoita asumassa 114 henkilöä.

Vastaanottokeskuksen asukkailla on paljon vapaa-aikaa, joten erilaisia aktiviteetteja tarvitaan. Vapaaehtoisillekin on tarjolla erilaista puuhaa vastaanottokeskuksen käytännön arjessa, kuten kädentaitoryhmien ohjausta, lasten kanssa toimimista, perheiden kummitoimintaa, ulkoiluun totuttelua ja monenlaista muuta kivaa. Tarvittaessa koulutetaan ja ohjataan erilaisten tehtävien toteuttamiseen.

Salpasselän seurakunta mukana messissä

Kirkolla on kolme päätehtävää, jotka ovat Missio (lähetys), Diakonia (palvelu) ja Koinonia (yhteys). Lähetyskäsky mielessä seurakunnat ovat kirkossamme lähteneet palvelemaan myös maahanmuuttajia ja rakentamaan yhteisöllisyyttä missionsa mukaisesti turvapaikanhakijoiden keskuuteen mm. vastaanottokeskusten kanssa.

Maahanmuuttajatyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö tapaa muuttajan tässä siirtymävaiheessa. Ensikohtaaminen suomalaisen seurakunnan työntekijän kanssa säilyy monen turvapaikanhakijan mielissä kirkkaana koko loppuelämän. Maahanmuuttajien haastattelututkimuksissa nousevat toistuvasti esiin kuvaukset ensimmäisten kuukausien merkittävimmistä henkilöistä, jotka viitoittivat tietä eteenpäin elämän käännekohdassa. Näitä työntekijöitä muistellaan heidän etunimillään. Tähän kohtaan ajoittuu myös usein myös seurakunnan toteuttama perheleiri maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajatyötä tekevällä henkilöstöllä on merkittävä rooli siinä miten kotouttamispalveluihin tulevan asiakkaan kulttuurinen siirtymä – kotoutuminen – käynnistyy ja etenee. ”Kulttuurit eivät kohtaa vaan ihmiset kohtaavat”, sanoi Astrid Thors.

Seurakuntien diakoniatyöntekijälle kulttuurien välinen viestintä on haaste. Vuorovaikutustilanteessa harjaantunut työntekijä ottaa toisesta kulttuurista tulevan ihmisen huomioon sekä yksilönä että oman kulttuurinsa edustajana. Maahanmuuttajatyötä tekevä työntekijä on sillanrakentaja, joka toimii yhteistyössä paitsi maahanmuuttajan ja hänen läheistensä kanssa, myös kollegoidensa kanssa. Maahanmuuttotyö on jatkuvaa uskonto- ja kulttuuridialogia.  Siihen liittyy osaamisen välittäminen koko palvelujärjestelmään ja sen työntekijöille. Myös erilaiset juhlat antavat mahdollisuuden uskontojen ja kulttuurien väliseen dialogiin. Sitä voi toteuttaa vastaanottokeskuksen läheisessä Jalkarannan seurakuntakodissa, perheleirillä ja jatkaa vaikka leirin jälkeen seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa ympäri kaupunkia.

Salpausselän seurakunta on ollut työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa alusta asti aktiivinen toimija yhteisöllisyyden rakentajana vastaanottokeskuksen ja Jalkaranta-seuran kanssa.

Jalkaranta -seura yhteisölähtöisyyden tukijana

Jalkaranta-seura on paikallinen asukasyhdistys, joka oli alusta asti mukana yhteisönä rakentamassa siltoja asukkaiden ja uuden vastaanottokeskuksen kanssa.

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Jalkarannan asutusalueen asukkaiden yhdyssiteenä sekä edistää heidän kotiseutuharrastuksiaan, kehittää paikkakunnallista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, edistää Jalkarannan eri asumismuotoihin liittyviä käytännöllisiä kysymyksiä sekä sivistykselliseen kehittämiseen ja maisemakulttuurin vaalimiseen tähtäävää toimintaa ja myötävaikuttaa sellaisten tarkoituksenmukaisten juhla-, kerho- ja kokoushuoneistojen aikaansaamiseen, joiden suojissa yhdistyksen tarkoitusperien mukaista toimintaa voidaan harjoittaa.

Nämä kolme yhteisölähtöisyyden asialla

Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kolmen yhteisön yhteiselon sovittaminen toteutuu Salpausselän seurakunnan alueella. Siellä on siis paikallisseurakunta, uusi vastaanottokeskus ja paikallinen asukasyhdistys.

Lähtökohtana ei ole ollut pelkästään hädänalaisten AUTTAMINEN, vaan annetaan asioiden tapahtua hallitusti ja vähin "vaurioin". Auttamisen sijasta turvapaikanhakijat tarvitsevat enemmän tukea, jotta voi itse auttaa itseään uudessa maailmassaan. Monestakin syystä juuri Tapanilakodin vastaanottokeskus on välttynyt suurilta ja vakavilta selkkauksilta. Poliisia ei ole tarvinnut kertaakaan hälyttää paikalle, vaikka monissa muissa Vokeissa se on ollut varsinkin alkutaipaleilla arkipäivää. Tapanilakodin Vokin kohdalla on pystytty varautumaan kunnolla ja siellä on luotettu alueen yhteisöllisyyteen.

Tässä tapauksessa on ollut merkittävää yhteinen taho ja yhteinen tavoite. Jokaisen osapuolen on koettava olevansa omalla paikallaan ja omassa roolissaan. Identiteettiä ja omaa uskontoa ei saa pakottaa riisumaan pois. Ne voi olla yksilön ainoat omaisuudet. Toimivassa yhteisöllisyydessä jokainen omistaa tämän projektin. Tämä yhteisöllisyys on meidän projekti ja juttu! Ulkopuolelta ohjattuna nämä asiat ei juurikaan toimi. Kaikkien on saatava vaikuttaa.

Olen hämmästynyt kollektiivisesta innosta ja positiivisuudesta. Turvapaikanhakijat ovat olleet intoa ja iloa täynnä, kun innostuneet jalkarantalaiset vapaaehtoiset, Vokin työntekijät ja seurakunta haluavat tehdä yhdessä kaikkien alueen ihmisten kanssa merkityksellisiä juttuja.

Lahden Jalkarantaan on muodostunut uudenlainen yhteisöllisyys, joka on vaan syntynyt organisaatioista huolimatta ja ehkä vähän niiden takiakin. Yhteisöllisyydessä tarvitaan sen verran suunnitelmallisuutta, että jokainen tietää paikkansa tässä kokonaisuudessa. Kuuluminen yhteisöön on vaan niin älyttömän tärkeä meidän jokaisen identiteetille.

Tällaista tällä kertaa smiley

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat